MH-kuvaus 31.8.-1.9.2024

Turun Seudun Agilityurheilijat ry:n jäsenten omistamien koirien sekä Suomen Ridgeback-yhdistys ry:n jäsenten omistamien rhodesiankoirien ilmoittautumisaika alkaa 1.8. klo 18.00, muiden ilmoittautumisaika alkaa 8.8. klo 18.00.

Ilmoittautua voi vain ja ainoastaan tällä lomakkeella, ei esim. sähköpostilla tai puhelimitse. Ilmoittautumisajan ulkopuolella tehtyjä ilmoittautumisia ei huomioida.

Turun Seudun Agilityurheilijat ry:n jäsenten omistamat koirat sekä Suomen Ridgeback-yhdistys ry:n jäsenten omistamat rhodesiankoirat 95 €, muut 120 €.

Koirien luonteita voidaan arvioida perinteisen luonnetestin lisäksi myös MH-kuvauksen avulla. MH-luonnekuvauksen tarkoituksena on kuvata koiran käyttäytymistä ohjeen määrittelemissä tilanteissa. MH-kuvaus on luonnetestiä uudempi muoto. kehitetty Ruotsissa 1980-luvulla (mentalbeskrivning hund). Kuvauksen aikana koira käy läpi kymmenen eri osiota ja MH-luonnekuvaajat eli ”tuomarit” merkitsevät arvostelulomakkeelle koiran reaktion aina kussakin arvioitavassa kohdassa. Tarkoituksena on tarkastella koiran ominaisuuksia kuten sosiaalisuutta, leikkisyyttä, uteliaisuutta, pelkoa, saalisviettiä ja puolustusta. MH-kuvaus sopii ehkä luonnetestiä paremmin kaikille koiraroduille, alaikäraja on 18 kk ja yläikärajaa ei ole.

MH-kuvauksessa kaikki osiot aloitetaan aina samalla tavalla jokaiselle koiralle, niitä ei muokata koiran käytöksen mukaan, esim. tehdä kiinnostavammin jos koira ei innostu. Koiran reaktioita mitataan sekunteina ja metreinä, jokaiselle annetaan samat ohjeet osion suorittamiseen. Osiot päätetään siten, että koira pääsee tutustumaan ärsykkeen aiheuttajaan ja sen mahdolliset pelot pienenevät ja paine vähenee, niin että kuvausta päästään jatkamaan. Lisäksi eri osioiden välillä koiralle annetaan 2 minuutin palautumisaika. Mikäli koira ei palaudu ärsykkeestä aikarajojen puitteissa, kuvaus keskeytetään eli aina edetään koiran ehdoilla.

MH-kuvauksen järjestämiseen tarvitaan kaksi MH-luonnekuvaajaa, testinohjaaja sekä vähintään 2-3 koulutuksen suorittanutta MH-toimihenkilöä. Lisäksi muutama apukäsi ottamaan koirakoita vastaan sekä ohjaamaan yleisöä olisi tarpeen. MH-kuvauspaikan tulisi olla sopivan syrjäisä, ettei sinne eksy kesken kuvauksen muita.

Kun olet tulossa ensimmäistä kertaa MH-kuvaukseen olisi hyvä tulla paikalle katsomaan jo edellisen koirakon suoritus. Yleisö kiertää koirakon mukana osiolta toiselle, mutta kuitenkin siten, että ei ole häiriöksi suoritukselle. Pienten lasten on hyvä jäädä autoon odottamaan, sillä yleisöstä ei saa poistua kesken kuvauksen, jos kiinnostus lopahtaa.

MH-kuvaus alkaa sirunluvulla, samalla varmistetaan, että koiralla on oikeat varusteet (kuristamaton panta ja n. 1,8 m pituinen talutin ilman lenkkejä). Lisäksi nartuilta tarkastetaan juoksu. Tämän jälkeen koirakko kiertää yleisön ja tulee testinohjaajan luoksi. MH-kuvauksen ensimmäisessä osiossa testinohjaaja (TO) tervehtii koirakkoa, jutustelee hieman ja testaa, lähteekö koira TO:n mukaan. Lisäksi katsotaan, antaako koira käsitellä. MH-kuvaajat merkitsevät koiran reaktiot arvostelulomakkeeseen.

Seuraavaksi tutkitaan koiran halua leikkiä TO:n kanssa. Leikkiesine on n. 50 cm pitkä ja n. 5 cm paksu patukka, jonka molemmissa päissä on solmut. Usein leikkiesine on tehty vanhasta paloletkusta. Esine on sama kaikille koirille koiran koosta riippumatta, mutta jos taisteluhalua löytyy, kyllä kaniinimäyräkoirakin saa leikkiesineen liikkeelle. Osiossa esinettä heitetään koiralle ja osion toisella puoliskolla testataan, haluaako koira leikkiä taisteluleikkiä TO:n kanssa. Arvioidaan myös, kuinka hanakasti koira tarttuu leikkiesineeseen ja millainen sen puruote on.

Leikkiosion jälkeen selvitetään koiran halua ajaa takaa saalista. Saalis on kangassuikaleista tehty ”pupu”, jota vedetään siksakin muotoista rataa pitkin. Osio tehdään kahteen kertaan.

Takaa-ajon jälkeen on vuorossa aktiviteetti osio, joka nimestään huolimatta on hyvinkin passiivinen. Tarkoituksena on kuvata koiran reaktioita kolmen minuutin ajan tilanteessa, jossa ohjaaja seisoo täysin paikoillaan eikä huomioi koiraa.

Viides osio on nimeltään etäleikki. Siinä kuvataan koiran kykyä ja/tai halua yhteistyöhön vieraan ihmisen kanssa. Osion alussa koirakko on 40 metrin päässä avustajasta, joka on näkymättömissä piilon takana. Hupulliseen viittaan pukeutunut avustaja nousee esiin piilosta ja alkaa liikkua hieman epämääräisen oloisesti poikittain olevalla linjalla. Linjan toisessa päässä avustaja riisuu hupun ja ottaa leikkiesineen esille heittäen sitä kutsuvasti ilmaan. Tämän jälkeen avustaja juoksee läheiseen piiloon. Tässä vaiheessa koiranohjaaja päästää koiran irti ja katsotaan, lähteekö koira ottamaan kontaktia tai jopa leikkimään avustajan kanssa.

Seuraavaksi siirrytään yllätys-osioihin. Ensimmäisenä tulee haalari. Koirakko kävelee kohti maassa mytyssä olevaa haalaria, joka vedetään nopeasti pystyyn koirakon ollessa 3 metrin päässä haalarista. MH-kuvaajat merkitsevät koiran reaktiot ylös: pysähtyykö se, väistääkö vai pakenee, osoittaako uhkaavia eleitä ja meneekö katsomaan haalaria itsenäisesti tai houkuttelun jälkeen. Kun koira on selvittänyt ”yllätyksen”, tehdään vielä ohitukset haalarin läheltä kahteen kertaan, jotta voidaan selvittää, jäikö tilanteesta jäljelle pelkoa tai uteliaisuutta.

Haalarin jälkeen seuraavassa osiossa mitataan ääniherkkyyttä eli miten koira reagoi kun se kuulee yllättäen kovan äänen. Osiossa vedetään metalliesineistä koottua nippua rämisevää alustaa vasten koirakon ollessa räminälaitteen kohdalla. Jälleen merkitään ylös koiran reaktiot samaan tapaan kuin haalarilla. Myös ohitukset tehdään samalla tavalla osion lopussa.

Yllätysten jälkeen kuvataan vielä koiran reaktioita uhkaavasti liikkuvia kohteita kohtaan. Aave-osiossa kaksi avustajaa ovat pukeutuneet valkoisiin aavepukuihin, joihin on merkitty mustat silmäaukot sekä suu. Koirakko seisoo tehtäväalueen keskellä ja aaveet lähestyvät koirakkoa oikeasta ja vasemmasta etuviistosta, 20 m päästä. Testinohjaaja ohjaa käsimerkeillään aaveiden liikkumista vuorotellen ja MH-kuvaajat seuraavat koiran reaktioita. Koiranohjaaja pitää koiran hihnan päästä tukevasti kiinni ja irroittaa hihnasta vasta kun TO tai MH-kuvaaja niin sanoo. Aaveiden ollessa n. 4 m päässä koirasta TO pysäyttää aaveet ja ne kääntyvät selin koirakkoon samalla paljastaen puvun alta kätensä näkyville. Tässä vaiheessa yleensä koira päästetään irti, jotta nähdään, haluaako se mennä itse tutustumaan aaveisiin. Tarvittaessa koiralle annetaan tukea siten, että ohjaaja siirtyy TO:n ohjeiden mukaisesti lähemmäs aavetta. Tässä osiossa arvioidaan, osoittaako koira uhkaa/aggressiota aaveita kohtaan, kuinka tarkkaavaisesti ja keskittyneesti koira seuraa aaveita, haluaako koira paeta paikalta vai onko koira utelias menemään katsomaan aaveita ja ottaako niihin kontaktia.

Aaveiden jälkeen vuorossa on enää loppuleikki sekä ampuminen. Loppuleikki suoritetaan samalla tyylillä kuin kuvauksen alussa ja tarkoituksena verrata, ovatko koiran reaktiot muuttuneet kuvauksen aikana. Erilainen toiminta voi tarkoittaa sitä, että koira ei välttämättä ole palautunut kunnolla kaikista osioista. Voi myös olla, että koiralla on ollut todella hauskaa ja se on riehakkaampi kuin alussa. Kuvauksen lopussa vielä ammutaan laukaukset ja katsotaan koiran reaktiot niihin. Ampumisosio on sen takia vasta ihan kuvauksen lopuksi, jotta nähdään koiran pienemmätkin mahdolliset pelot. Koiranohjaaja voi halutessaan kieltäytyä laukauksista, se ei vaikuta MH-kuvauksen suorittamiseen. Lopuksi vielä toinen MH-kuvaajista antaa arvostelulomakkeen lisäksi suullisen palautteen koiranohjaajalle.

MH-kuvaus on erinomainen tapa oppia lisää koiran ominaisuuksista. Se soveltuu mainiosti myös nuoremmille koirille, koska riski koiran loppuelämän traumatisoitumiseen on pieni. Kun koiranohjaaja tuntee koiran ominaisuudet pystyy hän paremmin hyödyntämään sen vahvuuksia ja kehittämään mahdollisia heikkouksia tai puutteita. MH-kuvaus antaa myös kasvattajalle paljon arvokasta tietoa.

Kirjoittaja: Anri Saarinen